Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa

Kiitos <3

Haluan aloittaa tämän artikkelin kiitollisuudella: Kiitos, kiitos ja vielä kerran kiitos! Kaikista niistä upeista kannustuksista ja positiivisista palautteista, joita olen saanut luomastani Tietoinen temmellys -konseptista (alhaalla on aivan upea kommentti, jonka sain edelliseen artikkeliini). Olen ollut aivan häkeltynyt, miten hyvin tämä on otettu vastaan ja ilmoittautumisista! Ihan mahtavaa, että pääsen toteuttamaan isoa unelmaani ja se saa näin paljon tukea. Mielenkiintoa eri tahoista on tullut runsaasti. Tänään soitin Aivosäätiöön keskustellakseni lasten aivojen kehittymisestä ja siitä, miten heidän aivot käsittelee tunnetietoisuutta ja vaikuttaako digitalisaatio persoonallisuuteen. Odottelen vielä itse asiaan spesifioituneen henkilön yhteydenottoa, mutta sielläkin kiinnostuttiin kovasti aiheesta.

11220080_10153556429852958_8568683545273656331_n

Lapselle lukeminen kehittää mm. luettuun  kieleen liittyviä yhteyksiä, mielikuvituksen käyttöä ja keskittymistä.

Yhdessä kohti parempaa

Pienillä teoilla pystymme isoihinkin muutoksiin. Olen laittanut merkille, että monet vanhemmat tuntuvat unohtavan itsensä ja oman hyvinvointinsa. Ikävää kuin se onkin, niin se vaikuttaa myös lapsiin. Tämä on asia, johon haluan konseptini avulla vaikuttaa: tunnilla käytävät aiheet ovat mielenkiintoisia, joista on kiva keskustella yhdessä kotona. Kurssilta saatavien ‘kotitehtävien’ teko on ihanaa yhteistä aikaa ja siinä pääsee myös aikuinen miettimään tunteita ja hyvinvointiaan. Lasten kanssa asioista keskusteleminen ja läsnä oleminen on tärkeää ja molemmin puolin antoisaa. Ollessamme liikaa omassa ‘kuplassamme’ emme huomaa, mitä kaikkea muutakin voi tehdä, olla ja ajatella. Puhdistetaan siis yhdessä ilmaa ja ollaan läsnä. Kun lisäämme lastemme ja itsemme tunnetietoisuutta, auttaa se meitä käsittelemään tunteita ja esimerkiksi poistamaan turhaa häpeää, syyllisyyttä ja pelkoja. Teillä vanhemmilla on iso rooli lastenne elämässä, se jos jokin on upea asema! Tärkeät ja rakkaat asiat eivät ole aina niitä helpoimpia, mutta niissä piilee avaimet omaan kasvuun. Haluaisin antaa jokaiselle vanhemmalle enemmän omaa aikaa, pysähtyäkseen vointinsa äärelle. Mahdollisesti tämän avulla huomattaisiin, että arjessa onkin mahdollisuus valita toisin, lähtien liikkeelle aivan pienistä muutoksista. Motivaatio astuu kyllä kehiin, kun olemme harjoitelleet oikeanlaisia tapoja (suosittelen suuresti lukemaan linkissä olevan artikkelin).

 

“Geenit ja ympäristö ohjaavat aivojen kehitystä ja aivoissa tapahtuu niin rakenteellisia kuin toiminnallisiakin muutoksia kehityksen aikana. Solutasolla hermoradat kehittyvät, käytetyt hermosolujen yhteydet vahvistuvat ja turhat yhteydet karsiutuvat. Myös aivojen rakenne muuttuu. Hermostolliset ja rakenteelliset muutokset ovat yhteydessä aivojen toimintaan ja luovat pohjan oppimiselle, sosiaalisten taitojen, tunteiden, ajattelun, vuorovaikutuksen jne. kehittymiselle.
http://cibr.jyu.fi/vaikutaaivoihin/Lapsenaivojenkehitys.Mkel.pdf

Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa

Kun aloitamme oman hyvinvointimme rakentamisen ja siihen tarvittavien työkalujen harjoittamisen jo nuorena, palkitsee se meidät vanhempana. Kuten yllä olevasta lainauksesta voi lukeakin, se mitä käytetään ja mikä saa toistoa vahvistuu. Mielen harjoittaminen on aivan yhtä tärkeää ellei tärkeämpää, kuin kehonkin. Näiden molempien monipuolinen harjoittaminen olisi tietysti tärkeintä, sillä olemmehan kokonaisuus. Konseptissani mielen asiat on rakennettu hyvin keholliseen muotoon. Esimerkiksi miltä ilo, viha, jännitys, pelko tuntuu? Miltä näytän silloin? Mitä kehossani tapahtuu? Mitä haluan tehdä silloin, kun tunnen tietyn tavoin? Miten esitän pumpulin pehmeää? Miltä näyttää iloinen apina ja miten korkealle se hyppii? Miltä apina näyttäisi hyppiessään surullisena? Näin lapsi oppii vähitellen tunnistamaan erilaisia tunteita ja sitä, miten tunteet häneen vaikuttaa. Ymmärretään myös, että tunteita on monenlaisia, eikä niitä tarvitse säikähtää. Voimme itse vaikuttaa paljon siihen, miten reagoimme tunteisiimme ja miten niitä käsittelemme.

1382828_10151992981452958_1258895645_n

Yhdessä on hyvä olla <3

Tasapaino

Tasapaino on mielestäni kanssamme kulkeva rauhoittava tekijä, joka muovautuu vallitsevan olotilan mukaan. Tasapaino ei siis ole mikään pysyvä tila, vaan se liikkuu kanssamme ja tuo tilanteeseen sopivan vastapainon. Selkeämmin sanottuna, se auttaa meitä viilentämään itseämme olessamme kuumia ja toisin päin. Itsensä tunteminen auttaa meitä käyttämään tasapainoa hyvinvointimme eduksi. Ajatella, jos tällaisia taitoja ja itsetuntemusta harjoitettaisiin kunnolla jo lapsesta lähtien?

 

Kiitetään pienistä teoista

Haluan painottaa, ettei kurssillani ole minkäänlaisia vaatimustasoja eikä siellä luoda oppimisen suhteen suorituspaineita. Lasten on saatava olla lapsia emmekä voi vaatia heiltä sen enempää, mihin he kykenevät. Voimme kuitenkin auttaa heitä oppimaan heille sopivalla tavalla ja olla turvallisia läsnä olevia aikuisia. Jokaisen aivot kehittyvät omaan tahtiin, vaikuttaen oppimiseen eikä tätä prosessia voi hoputtaa. Hoputtaessa saatamme tehdä pysyviäkin vaurioita lapsen kehitykseen ja itsetuntoon. Keskittyessämme liikaa lasten taitoihin, lahjakkuuksiin tai koulumenestykseen, teemme paljon hallaa hänen itsetunnolle. Rakennamme heidän itsetunnon ikään kuin suorituksiin ja menestymiseen. Annetaan lapsille palautetta pienistä hyvistä asioista, joilla on pitkällä tähtäimellä suuret merkitykset. Esimerkiksi: “hienoa, että jaksoit tänään, vaikka väsytti.” Olemme ihmisiä ja meidän kuuluu saada olla inhimillisiä. Lasketaan siis vaatimuksia ja huomataan pieniä, mutta tärkeitä asioita kiitollisuuden kera.

TIETOINEN TEMMELLYS:

Hyvinvointistudio Lupaus, Rikhardinkatu 1, 5.krs.
Kurssin ajankohta:
28.5.,4.6.,11.6. ja 18.6.
(4 sunnuntaita peräkkäin).

Molemmissa ryhmissä vielä tilaa:
4-6 vuotiaiden ryhmä klo 13-13:45,  
6-9 vuotiaiden ryhmä klo 14-14:45.
Ryhmän maksimi koko on 12 oppilasta.

Koko kurssi 120e,
Kertamaksu 35e.


Ilmoittautumiset ja yhteydenotot: hanna@hyvinvointistudiolupaus.fi

“Ihana postaus! Olen samaa mieltä siitä, että lapsilta itseasiassa vaaditaan liikaa, siksi kirjoituksesi kolahti erityisesti ja vähän on enemmän, etenkin materian kanssa.

Opiskelen kasvatustiedettä ja graduni käsittelee lasten stressiä. Juurikin rajat tuovat turvaa ja tärkeää stressiaktivaation säätelemisessä on yhteys sekä läsnäolo muiden ihmisten kanssa. Vaikka tekniikan kehittymisessä on paljon hyvääkin, ihmiset ovat yhä enenemissä määrissä poissaolevia. Tunteiden hallinnassa tulee olemaan yleisesti myös tulevaisuudessa lisää ongelmia. Lapset tarvitsevat turvallisia heidät huomaavia aikuisia jotka auttavat tunteiden säätelyssä. Ihanaa että luot jotain uutta.”

Hanna 🙂

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *