Virtsankarkailu-häpeällistä vai hauskaa?

urinaryincontinence

Vai kenties turhaa ja  korjattavissa?

Näin omasta, eikä asiakkaideni mielestä se ei ainakaan ole naurun asia, mutta antakaahan kun avaan tätä hiukan. Moni (onneksi) on jo hiukan aiheesta kirjoitellutkin ja noussut ikäänkuin kapinaan aiheen tiimoilta, esimerkiksi se ettei synnyttäneen naisen pitäisi joutua itsestäänselvänä kuulumaan inkontinenssisuojien kohderyhmään, mutta koska vaikeneminen ja tämän kyseisen (jopa sairaudeksi määriteltävän) tilan ilmeinen yleisyys haittaa minua, päätin taas kirjoittaa aiheesta muutaman sanasen.

Kävimme uudenvuoden viikonloppuna katsomassa suomalaisten koomikoiden esittämään stand-upia. Yksi koomikoista oli tamperelainen nainen, 40-vuotias kahden (10- ja 14-vuotiaan, ellen väärin muista) lapsen äiti. Kuten kaikki tiedämme, arjesta löytyy aineksia komediaan ihan kaikilta, ja naiskoomikoitahan on verrattain vähän joten aihepiireissä on erilaista ammennettavaa kuin miehillä. Eräänä aiheenaan hän nosti useamman kerran esiin “vanhempien” ja synnyttäneiden naisten alapäävaivat, vaikkapa sen kuinka jokin roikkuu jalkovälissä ja pissaaminen on vaivalloista eri tavoin. Tutkiskelin kiinnostuneena eri-ikäistä yleisöä, osa naisista vilkuili ympärilleen ja hihitteli sitten kohteliaasti, osa painoi kädet kasvoilleen, osa näytti vihaiselta ja loukkaantuneelta, osa hohotteli suureen ääneen (alkoholilla toki osuutta asiaan). Varsinkin parikymppisten miesten mielestä vitsit vaikuttivat olevan melko iljettäviä, ja osin juuri tästä syystä hulvattoman hauskoja. Esityksen jälkeen kirmailin naistenhuoneeseen (ettei olisi sitten tarvinnut odotella jokaisen yli 40-vuotiaan yli 10-minuuttista tuskaista vessakäyntiä turhan päiten *sarkasmia tähän), olinhan nauttinut litran keskiolutta, ja siinä sain ohimennen kuulla kuinka mahtavaa miehistä oli kuulla tällaisia juttuja, naisen kertomaa totuutta naisten vaivoista. “Se oli niille ihan oikein!”

Hävettää kertoa

Kukapa nyt kumppanilleen kertoisi tällaisista murheistaan, tai oikeastaan kaverilleenkaan. Omien ruumiintoimintojen hallinnan puute ei ole hauskaa kun se osuu omalle kohdalle. On varmasti vaikeaa kuvitella innostuvansa liikunnasta, osallistuvansa lasten trampoliinitunnille, ryhmäliikuntatunneille, ostavansa vaaleansävyiset trikoot, nauttivansa rennosti stand up-komiikasta tai heittäytyvänsä ihanan seksin pyörteisiin jos on jatkuvasti pelättävä virtsankarkailua. Eikä kukaan varmastikaan halua julkisesti leimaantua juuri siksi henkilöksi, jolla on löysät tai toimimattomat lantionpohjalihakset, ongelmia intiimialueella, vitsiksi. Mukavaa varmasti on kuitenkin kuulla, ettei ole ainoa, joka tällaisista vaivoista kärsii.

shame

Kokeilin kerrankin oikein googlata, mitä apua tai tietoa internet tarjoaa hakusanalla “virtsankarkailu”. Jos nyt itse kärsisin vaivasta, olisin jo murheen alhossa, sillä auttavan kätensä tarjoavat nimenomaan erilaisten huomaamattomien suojien valmistajat. Asiallista tietoa oli löytyvillä terve.fi-sivulla, mutta kun sieltäkin yritin uteliaana tutkia potilasohjetta ponnistusvirtsankarkailusta kärsiville, sivua ei löytynyt.

Minähän olen alkuperäiseltä koulutukseltani ja taustaltani raksajätkä ja talonrakennusinsinööri, ja olen koko liikunta-alan urani ajan pohdiskellut ja tutkiskellut ihmisen kehoa tästä näkökulmasta. Mikäli rakennuksessa jokin paikka repsottaa tai vuotaa, asiaa ei paineta villaisella, siitä ei vaieta, tutkitaan mistä moinen johtuu ja pyritään korjaamaan se rakenne, joka falskaa, kuten myös estämään ongelman toistuminen. Ennenkaikkea oletusarvona on, että valmis rakenne ei alunperinkään ole tarkoitettu rikkoutumaan vaan kestämään.

Virtsankarkailu, niin naisilla kuin miehilläkin, jaetaan lääketieteellisestä näkökulmasta useampaan alakategoriaan. Osalla virtsankarkailusta kärsivistä ongelman taustalla on valitettavasti esimerkiksi kasvain tai muu sairaus, ja joissain tapauksissa korjaavilla leikkauksilla on varmasti paikkansa ja tottakai, mikäli huomaa kokevansa inkontinenssin oireita, olisi mielestäni melko pian syytä hakeutua gynekologin tai urologin vastaanotolle jotta sairauden mahdollisuus, esimerkiksi hyvinkin yleinen virtsatietulehdus tai virtsarakon tulehdus voidaan sulkea pois tai mahdollisesti lääkitä.

Suurin osa kuitenkin kärsii niinsanotusta ponnistusinkontinenssista, jolloin äkillinen liikkeen aiheuttama paine, kuten tärähdys tai aivastus, aiheuttaa hallitsematonta virtsankarkailua.

Jos joutuu kauhuissaan miettimään, milloin seuraavan kerran aivastaa, yskii, naurahtaa, rykäisee, hypähtää, ottaa muutaman juoksuaskeleen ehtiäkseen bussiin, joutuu trampoliinipuistoon lasten syntymäpäivillä, milloin combat-tunnilla on uudessa koreografiassa hyppypotku, uskaltaako saada orgasmin tai lähteä juoksulenkille, ostaa muita kuin mustia treenitrikoita, hallitsee tämä mielestäni elämää melkoisesti ja aivan turhaan. Ponnistusinkotinenssissa on kyse paineesta, jota vastaan siitä kärsivällä ei ole voimaa kamppailla kuten on alunperin tarkoitettu. Toisin sanoen, kannattelevat rakenteet eivät ole riittävän vahvoja.

Mikä syynä?

Taustalla on yleensä jokin seuraavista syistä, joista jokainen aiheuttaa saman ilmiön: Painetta on liikaa, ja voimaa ja hallintaa suhteessa liian vähän. Painetta aiheuttaa yksinkertaisesti paino. Ylipainoisen ihmisen paino kohdistuu liiallisena alaspäin kohti maata, ja mikäli lantionpohjaa ei harjoiteta, ne ovat kuitenkin vain lihaksia jotka tarvitsevat ärsykettä toimiakseen ja uudistuakseen, liiallinen suhteellinen paino aiheuttaa niiden heikkenemistä. Aivan kuin talo olisi rakennettu jäätyneelle hiekalle talvella-kesän tullessa hiekka ei enää kannakaan ja rakennus vajoaa. Raskuden ja imetyksen aikana kehon rakenteita löysyttää relaksiini-niminen hormoni, eli alunperin kantamaan tarkoitetut rakenteet eivät olekaan aivan niin vahvoja. Kohtu ja vauva kasvavat lantion varaan, kuten myös miehillä yleinen suuri, pyöreä vatsa. Painoa siis kohdistuu paljon lantion alueelle ylhäältäpäin

Alatiesynnytyksessä, varsinkin, jos se on jollain tavoin haasteellinen, lantionpohjaan tietenkin kohdistuu valtava paine alhaaltapäin ja lihakset venyvät vauvan kulkiessa synnytskanavan läpi, jolloin hallinta ja voima eivät enää mahdollisesti synnytyksen jälkeen kohtaa. Sektiossa taas häpyluun yläpuolelle tehdään viilto lihasten lävitse, ja vauva otetaan ulos melko brutaalisti-tietyt keskivartalon hermot katkeavat ja jälleen kerran, hallintaa menetetään.

Joissain tapauksissa agressiivinen, kivulias synnytys saaattaa aiheuttaa jopa spasmin eli hallitsemattoman jännitystilan lantionpohjalihaksiin-se on ei ole ollenkaan niin miellyttävää miltä se kuulostaa, sillä tällainen tila voi jopa kääntää häntäluun pään peräsuolta päin ja varmastikin voimme päätellä, mitä tästä puolestaan seuraa.

Stand up-koomikon mainitsema näkyvä “roikkuminen” taas voi todella valitettavasti seurata synnytyksestä, sisäpuolelle kuuluvat rakenteet työntyvät kehon aukon tai aukkojen ulkopuolelle ja tai esimerkiksi kohtuun kohdistuu laskeuma. Tällaisetkin ikävät tilanteet voi kokemukseni mukaan korjata harjoittelemalla, painetta vähentämällä ja toki hormonaaliset tekijät vaikuttavat tähän myös, kun kollageenipitoisuus normalisoituu, tila saattaa helpottaa huomattavasti ihan itsestäänkin, mutta miksipä sitä ei jouduttaisi kun se kerran on mahdollista.

Miehillä lantionpohjalihakset vaikuttavat virtsanpidätyskyvyn lisäksi huomattavan paljon myös erektioon, eli mikäli ei ole kiinnostunut kenkälusikan käyttämisestä eteisen ulkopuolella, niistä on hyvä pitää huolta.

Painoa pudottaessa ja tietenkin raskauden jälkeen lantioon ylhäältäpäin kohdistuva paine vähenee, samoin kuin alhaaltapäin kohdistuvan, eli maan vetovoiman, voima hiukan helpottaa. Tällöin virtsankarkailua lihasvoimalla ja -hallinnalla vastaan kamppailu helpottaa toki huomattavasti-yhä, vasta synnyttäneillä ja imettävillä naisilla hormonin vaikutus on otettava huomioon faktana. Lantionpohjan lihaksisto on suunniteltu toimimaan kokonaisuutena kehon muiden lihasten kanssa, ja tällä tavoin niitä on myöskin kaikkein helpoin harjoittaa ja hallita. Mikäli suora vatsalihas ei toimi kunnollisesti joko erkauman, leikkauksen tai harjoittamattomuuden tähden, lantio kääntyy taaksepäin eli selkä menee notkolle. Tällaisessa asennossa lantionpohjalihaksia on hyvin vaikea hallita.

Tästä syystä yksinkertaisin ja helpoin tapa aloittaa sekä suoran vatsalihaksen harjoittaminen että samalla vaivalla lantionpohjalihasten harjoittaminen, on maata lattialla, jolloin lattia tukee, painovoimasta ei ole harmia vaan apua ja rangan liike on helppo tuntea lattiaa vasten, jos on käynyt niin ikävästi että vatsan puolella tai lantiossa ei ole kunnollista asentotuntoa.

Fakta on myös se, että raajoja ns. lähentävät lihakset toimivat yhteistyössä keskivartalon lihasten kanssa, ja tämän tietäen lantionpohjalihaksia ja myös poikittaista vatsalihasta on vaivattomin harjoittaa yksnkertaisesti puristamalla polvia yhteen. Sehän toimii pikkulapsillakin refleksinä, aikuiset ovat yleisesti ottaen joutuneet oppimaan tällaisista reflekseistä ulos tapakulttuurin takia. Moni asiakkaani onkin antanut palautetta siitä, että saamme lantionpohjalihakset treenattua ja toimiviksi niiitä mitenkään erikseen ajattelematta, se on se hieno puoli siinä että omaan insinöörin mielen ja valtavasti knoppitietoa ja kokemusta ihmisen fysiologiasta-huono puoli taas on se, että treeneissä ei yllättäen lepäilläkään lattialla pimppejä puristellen ja hengitellen, kuten eräs asiakkaani asian ilmaisi, vaan treenataan isosti, pieniä, yksityiskohtaisia, kovia liikkeitä. Minulla ei tietenkään ole mitään pimpin puristelua vastaan mutta näkisin että treeneissä aikani on asiakkaan aikaa, ja pimppini malttaa kyllä odottaa erikseen puristelua henkilökohtaisella vapaa-ajallani.

Helppo kuntoutusvinkki!

Tässä siis kaikkien varmastikin odottama, kaikkein yksinkertaisin ja tärkein, ensimmäinen perusliike:

Makaa selälläsi lattialla, jalat koukussa, hartiat niin rentoina kuin mahdollista. Purista polvia kovaa yhteen ja paina selän kaari kokonaisuudessaan lattiaa vasten. hengitystä ei tarvitse miettiä, eikä pitää kehoa kauaa paikallaan vaan toistaa toistamistaan, vaikka sitten sen hengityksen tahdissa, mielellään joka päivä. Jos laitat jotakin, vaikkapa käärityn käsipyyhkeen, polvien väliin, se auttaa sinua muistamaan tämän hyvin tärkeän osan liikettä, reisien puristamisen yhteen. Mitään muuta ei tarvitse erikseen aktivoida vaan sekä poikittainen vatsalihas että lantionpohjalihakset aktivoituvat niin paljon kuin sinulle on sinä päivänä mahdollista, halusit tai et. Jos et saa sitä osaa, joka on tahdonalainen, eri suoraa vatsalihastasi toimimaan (erittäin mahdollista), eli et saa painettua selkää lattiaan, auta painamalla vatsaasi molemmilla kämmenillä. Se antaa painetta ja aiheuttaa puolustusrefleksin vatsaasi-lihas jännittyy uhkaa vastaan ja toimii paremmin automaattisesti. Älä hermostu jos tämä ei silti onnistu, jos suora vatsalihas ei pelaa, se tarvitsee harjoitusta, ajatusta, hermotusta.

Harjoittelun voi aloittaa heti kun vatsassa ei tunnu liikekipua. Sopii myös miehille. Ja synnyttämättömille naisille. Selkäkipuisille ihmisille.

Loppukaneettina, (minun mielestäni) vahvasti asiaan liittyen ja siksi, että haluan tilittää tästä: Minulla on kaksi yli 10-vuotiasta kissaa. Kuulin kauhukseni, että vanhemmiten kissan lanneranka, ellei sitä harjoiteta eli mobilisoida, huolehdita että siinä on liikettä, jäykistyy niin, ettei kissa pysty itse peseytymään. Kissa! Jäykistyy! Jos se ei toimi kuten sille on lajinomaista!

Jos kissa jäykistyy ja käy toimimattomaksi ellei se liiku kuten tarkoitettu, miten sitten ihminen, jonka fysiologia on parhaassakin atleettisessa tapauksessa, parhaassa mahdollisessa voimansa tunnossa, melkoisesti kömpelömpi kuin kissaeläimen? Asioita, kuten vanheneminen varmasti tapahtuu, ja sehän on hienoa, aina saa elää yhden päivän lisää, mutta millaisen päivän-siihen meillä on valtavasti valtaa vaikuttaa.

Sara

  2 comments for “Virtsankarkailu-häpeällistä vai hauskaa?

  1. Juupaseipäs
    January 13, 2018 at 14:45

    Voit aloittaa aiheen tutkimisen tuosta linkistä. Minulla esimerkiksi on erittäin hyvät syvät lihakset mutta minulla on surkastunut virtsarakko. nestettä mahtuu rakkoon noin 50ml, jonka jälkeen rakon seinämät alkaa repeillä ja tihkua verta. Tähän on lääkehoito, joka auttaa niin kipuun kuin myös siihen, että rakko laajenee (se myös laajennetaan kirurgisesti). Kannattaa ensin selvittää mikä ongelma on ja sitten miettiä hoitoja. Nuo syvien lihasten harjoitteet auttaa vain pienelle osalle ihmisistä.
    http://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/virtsarakko-oikuttelee-noin-330-000-suomalaisella/

    • Sara Nevalainen
      January 20, 2018 at 16:42

      Hei,

      ja harmi kuulla että sinulle on noin kurja vaiva siunaantunut, mutta myös mahtavaa, että saat siihen apua. Tuossa pyrinkin juuri sulkemaan aluksi pois sairaudet ja muut poikkeavuudet, joiden mahdollisuus kannattaa ensin sulkea pois, ja sisällyttää tekstin alkuun myös sen, että mikäli on tällaisten tekijöiden aiheuttamasta vaivasta kysymys, siihen on erilaiset hoitokeinot. Olen pahoillani jos tämä ei noussut esille tarkoittamallani tavalla, ja kiitos linkin jakamisesta <3

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *